Yksityinen palveluntuottaja: Sosiaalipalvelut Omataival Oy Y-tunnus: 3140971-4
Toimintayksikkö/palvelu: Lastensuojelun sijaishuoltoHyvinvointialue: Länsi-Uusimaa Pienryhmäkoti Aitola Werlanderintie 33, 09220 Sammatti p. aitola@omataival.fi www.omataival.fi Toimintayksikön esihenkilö: Yksikön johtaja Annika Riipi p.0505466825 annika.riipi@omataival.fi Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen: Lohja Karstuntie 4Pl 7108101 Lohja Vaihde p.0193690
Palvelumuoto: Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n Pienryhmäkoti Aitola tarjoaa lastensuojelun avo- sekä sijaishuollon palveluita. Asiakasryhmä: Asiakasryhmämme koostuu lapsista ja nuorista sekä heidän perheistä, jotka tarvitsevat elämäänsä ulkopuolista tukea. Asiakaspaikkamäärä: Perustason sijaishuoltoyksikkö on tarkoitettu viidelle 1-17 vuotiaalle asiakkaalle.
Yksityisen palveluntuottajan lupatiedot: Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan yksityisten ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen tuottamiseen lapsi- ja nuorisokodissa, Pienryhmäkoti Aitolassa. Päätöksen ajankohta: 4.12.2023 Ei alihankintana ostettuja palveluita.

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

OMAVALVONNAN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA HENKILÖ TAI HENKILÖT

Omavalvontasuunnitelma on laadittu ensimmäisen kerran Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n johtoryhmän toimesta v.2021, tämän jälkeen yhdessä toimintayksikön esihenkilön ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvontasuunnitelman hyväksyy yksikön johtaja. Omavalvonnan suunnitteluun osallistetaan myös asiakkaita. Vuonna 2025 päivityksen ovat tehneet Pienryhmäkoti Vappulan ja Aitolan yksikön johtajat LUVN:n ohjaus- ja valvontakäynnin huomioiden pohjalta.

Omavalvonnan eri osa-alueilla on omat vastuuhenkilöt:

Lääkehoito
Siivous- ja hygieniavastaava
Ruokahuolto (kauppatilaukset ja ruokalista)
Turvallisuusvastaava
Tietoturvavastaava

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa:

Annika Riipi

p.0505466825

annika.riipi@omataival.fi

OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja/tai asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelmaa tarkastellaan vähintään vuosittain keväällä ja aina tarpeen mukaan.

OMAVALVONTASUUNNITELMAN JULKISUUS

Kaikille Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n asiakkaille kerrotaan omavalvontasuunnitelmasta, sen julkisuudesta, asiakkaan mahdollisuudesta tutustua siihen aina halutessaan sekä mahdollisuudesta esittää siihen muutosehdotuksia. Pyrimme siihen, että asiakkaat, heidän verkostonsa ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua suunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma löytyy sähköisenä nettisivuiltamme, http://www.omataival.fi.

Pienryhmäkotiin saapuvalle uudelle asiakkaalle (ja hänen lähipiirilleen) kerrotaan omavalvontasuunnitelman löytyvän pienryhmäkodin eteisestä seinällä olevasta telineestä.

Tavoitteena on laatia lasten kanssa yhdessä erillinen “Meidän oma valvontasuunnitelma”, jonne kootaan konkreettisesti tietoa pienryhmäkodin toiminnasta lapsille ymmärrettävällä tavalla.

Hyvän kohtelun suunnitelma

Lastensuojelun sijaishuollon yksilöille on säädetty velvollisuus laatia yksikölle yleinen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa. Suunnitelman sisällöstä on annettu yksityiskohtaiset säännökset lastensuojelulain 61 b §:ssä. Lisätietoa suunnitelmasta löytyy THL:n ylläpitämästä lastensuojelun käsikirjasta.

Suunnitelman sisältöä arvioidaan ja tarkastellaan vähintään kerran vuodessa yhdessä työryhmän ja asiakkaiden kanssa. Suunnitelman laatimisessa ja tarkistamisessa kuullaan yksikköön sijoitettuja lapsia. Heille annetaan mahdollisuus osallistua suunnitelman tekemiseen ja suunnitelma käydään läpi yhdessä yksikön lasten kanssa. Suunnitelma on erillinen asiakirja, joka on tulostettuna eteisen lehtitelineessä. Jokaiselle sijoitetulle asiakkaalle ja heidän perheelleen esitellään suunnitelman sijainti, jotta kukin voi lukea sitä pyytämättä.

Suunnitelma lähetetään tiedoksi lapsen sijoituksesta vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Laadittu pvm 20.12.2020 Tarkistettu pvm 20.5.2024, 30.4.2025

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

3.1 TOIMINTA-AJATUS

Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n toiminta-ajatus perustuu perheiden ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä voimavarojen, mahdollisuuksien ja onnistumisten etsimiseen. Toiminta pohjautuu lastensuojelulain mukaiseen palveluiden järjestämiseen. Haluamme edistää asiakkaiden mahdollisuutta kasvaa omaksi itsekseen ja löytää oma tie, tehden juuri heitä innostavia asioita. Pyrimme auttamaan lapsia ja nuoria hyvään aikuiselämään paremman itsetuntemuksen ja hyvien tunnetaitojen kera. Läpi koko yrityksen, johdosta henkilökuntaan ja asiakkaisiin kulkee ajatus tunnetaitojen paremmasta hallitsemisesta yksilön hyvinvoinnin edistäjänä. Haluamme tehdä tavoitteellista, turvallista ja laadukasta työtä yksilön parhaaksi.

3.2 ARVOT

Arvot liittyvät työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja sekä kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Arvot vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin miten saavuttaa asetetut tavoitteet. Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n arvot löytyvät sanoista: arvosta, uskalla ja onnistu. Ajattelemme, että jokainen tulee kohdata sellaisena kuin hän on, hyviä asioita etsien ja rohkeasti vaikeitakin asioita lähestyen.

ARVOSTA.

Arvosta itseäsi. Elämää ja ihmisiä ympärilläsi.

Ihmisen arvostaminen juuri sellaisena kuin hän on, on meidän kaikkien oikeus ja tarve elämässä. Vastuullisesti ja toiset huomioon ottaen toimiminen edellyttää, että luotamme itseemme ja toisiimme. Se, miten me kohtaamme ystävällisesti, yksilöllisesti ja yhdenvertaisesti ihmiset ympärillämme auttaa vahvistamaan heidän ihmisarvoaan. Toimimme arvostavasti kyselemällä, kuuntelemalla, olemalla läsnä ja kannustamalla. Lisäksi otamme huomioon ja kunnioitamme eri kulttuureja sekä tapoja. Luonnon arvostaminen on meille tärkeää.

USKALLA.

Uskalla olla oma itsesi. Uskalla etsiä oma tiesi.

Uskallus ottaa omasta elämästä vastuu ja kokeilla sekä etsiä jotain uutta. Uskallus kulkea kohti tuntematonta, jonkun turvallisen ihmisen kanssa. Uskallus katsoa edessä olevaa ihmistä kaikkine puolineen, menneine ja tulevine. Uskallus luottaa ja arvostaa lapsia, nuoria, henkilökuntaa ja perheitä. Luottamuksemme ihmisiin, voi auttaa heitä itseään uskaltautumaan luottamaan itseensä. Huomioimme myös lähiverkostot luottaen heidän mahdollisuuteen luoda lapselle tai nuorelle eväitä elämään. Arvomme mukaisesti, ennen kaikkea meillä on oltava uskallus nostaa asioita esiin keskusteltavaksi ja työstettäväksi.

ONNISTU.

Onnistu jossakin joka päivä.

Jokaisen meistä tulee saada onnistumisen kokemuksia. Haluamme, että asiakkaamme voivat onnistua, niin pienissä kuin suurissakin asioissa. Parasta on se, että joka päivä voi onnistua jossakin! Etsimme rohkeasti onnistumisia pulmien keskeltä. Rohkaisemme asiakasta osallistumaan oman elämänsä asioihin, huomioiden pienet onnistumiset ja pyrimme vahvistamaan niitä. Ratkaisukeskeisesti voimme auttaa asiakasta löytämään omat vahvuudet ja huomaamaan, mikä toimii tai mikä ei, sekä sen mitä tarvittaisiin lisää hyvinvoinnin tueksi. Emme etsi ongelmia, vaan myönteisiä poikkeuksia, joiden avulla voimme löytää uusia mahdollisuuksia ja kateissa olleita vahvuuksia. Kun asiakas onnistuu löytämään avullamme oman itselleen sopivan paikkansa elämässään, voimme todeta työmme onnistuneeksi!

3.3 TOIMINTAPERIAATTEET

Toimintaperiaatteet ohjaavat asiakkaiden ja heidän perheiden kohtaamista ja arjen valintoja. Toimintaperiaatteiden sisäistäminen vaikuttaa asennoitumiseen työtä, asiakasta ja palvelumme tarkoitusta kohtaan. Toimintaperiaatteitamme ovat: tunteiden huomioiminen, positiivinen kasvatus, oman tien löytäminen, tavoitteellisuus ja systeeminen ajattelu.

Tunteiden huomioiminen

Keskeistä toiminnassamme on, että jokaisella asiakkaalla on oikeus olla oma itsensä, kaikkine tunteineen: he saavat olla vihaisia, surullisia, iloisia ja kuplivia. He saavat olla leikkisiä, vetäytyviä ja näkyviä. Mielestämme ihmisten kuuluu olla ja he saavat olla, niin iloisia kuin surullisia ja kaikkea siltä väliltä. Keskeistä on tiedostaa, miten kaikki ympärillämme tapahtuvat asiat aiheuttavat meissä tunteita ja herättävät erilaisia tarpeita.

Tärkeää tunteiden ilmaisussa on niin hallitseminen kuin niiden kanssa pärjääminen, jota pyrimme harjoittelemaan ja oppimaan joka päivä lisää. Tavoittelemme sitä, että asiakkaan ja työntekijän välille löytyy niin suuri luottamus, että uskalletaan tuoda todelliset tunteet ja ajatukset esiin.

Positiivinen kasvatus

Positiivinen kasvatus pohjautuu positiiviseen psykologiaan, jossa keskitytään ihmisen voimavaroihin, vahvuuksiin ja myönteiseen ajatteluun. Ihminen nähdään aktiivisena toimijana ja oman elämänsä vaikuttajana. Lapsen kanssa harjoitellaan ajattelun taitoja läsnäolon, keskustelun, kuuntelun ja empatian kautta. Positiivisen kasvattajan peruspilareita ovat yhteyden luominen, kunnioitus, ennakointi, empaattinen johtajuus ja positiiviset rajat. Rajojen noudattamisessa hyödynnetään lapsen sisäistä motivaatiota. Rajat pitää voida osata perustella ja ne tulee myös selittää lapselle.

Oman tien löytäminen

Jokaisen asiakkaan kanssa tilanne, rajat ja tavoitteet ovat erilaisia, sillä kohtaamme aina yksilön, jonka elämän kokemukset ovat vaikuttaneet yksilöllisesti. Kokemuksemme kautta olemme nähneet monenlaisissa tilanteissa olleita perheitä ja löytäneet myös tapoja vahvistaa heidän omaa elämänhallintaa. Pitkän lastensuojelutyön kokemuksen myötä haluamme tarjota perheille laadukasta lastensuojelutyötä vahvalla ammattitaidolla. Korostamme kunkin lapsen ja perheen yksilöllistä asemaa palveluissamme ja oman tilanteensa asiantuntijana olemista sekä oman mielipiteen esittämistä. Haluamme kuulla, mihin asiakas itse kokee tarvitsevansa harjoitusta ja apua, samoin kuin haluamme kuulla mikä jo onnistuu ja sujuu. Pyrimme löytämään sen hyvän, joka jokaisesta asiakkaasta löytyy.

Tavoitteellisuus

Päivittäistä toimintaamme ohjaa pyrkimys edistää, oppia, kasvaa jossakin asiassa vielä hieman paremmaksi. Ajattelemme, että kaikessa työskentelyssä, jonka lähtökohta on asiakkaan elämän hyvinvoinnin lisääminen ja edistäminen, tulee työskennellä tavoitteellisesti. Tavoitteet voivat olla pienen pieniä, helposti saavutettavia ja tavoitteet voivat olla jopa unelmien tasolla olevia suuria haaveita, joita kohti voidaan pyrkiä pääsemään askel kerrallaan. Keskeistä työskentelyssämme on, että tavoitteet asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa, viranomaisia ja lähipiiriä kuullen.

Systeeminen ajattelu

Tausta-ajatuksena toimintaamme ohjaamassa on systeeminen ajattelutapa. Uskomme siihen, että pienikin muutos systeemin jossain osassa tai suhteessa voi vaikuttaa koko systeemiin tai johonkin osaan siinä. Olemme kokemuksemme kautta huomanneet, ettei muutosten tarvitse olla välttämättä kovinkaan suuria vaikuttaakseen parhaimmillaan suurestikin asiakkaan elämään. Parasta systeemisessä ajattelussa on se, ettei keskeistä välttämättä ole tarve vaikuttaa juuri siihen osaan, jossa ongelma ilmenee, vaan muutos jossain systeemin osassa voi vaikuttaa myös ongelmalliseen kohtaan. Arjen tasolla ajattelemme, että aikuisen on useimmiten muutettava omaa tapaansa vuorovaikuttaa lasten kanssa, jos yhteyden ylläpitäminen ja löytäminen on vaikeaa.

4 OMAVALVONNAN RISKIENHALLINTA

4.1 RISKIENHALLINTA

Asiakasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.

Riskienhallinnasta puhumalla ja siihen panostamalla pyritään parantamaan riskien havaitsemista, ehkäisemistä ja toteutuneiden riskien aiheuttamista häiriötilanteista selviytymistä. Riskienhallintaan kuuluvat toimintaan kohdistuvien uhkien tunnistaminen, niihin varautuminen, niiltä suojautuminen sekä jo toteutuneiden riskien poistaminen.

Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta pyrimme parantamaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa.

Kun työkenttä koostuu ihmisistä, on virhearviointien ja huolimattomuuksien mahdollisuus aina läsnä. Riskienhallinnan edellytyksenä on työyhteisön avoin ja turvallinen ilmapiiriin, jonka saavuttamiseen kiinnitetään erityistä huomioita. Meillä rohkaistaan puhumaan omista huomioista ja pyrimme löytämään eri näkökulmia asioihin sekä löytämään ennemmin hyviä ratkaisuja ja parempia käytänteitä kuin virheitä tai syyllisiä.

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa riskienhallinnasta. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi resursseja. Johdolla on päävastuu myönteisen asenneilmapiirin luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskienhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta, eikä työ tule koskaan valmiiksi. Työntekijät osallistuvat riskienhallinnan arviointiin, omavalvontasuunnitelman päivittämiseen, kehittämiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

4.2 RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN

Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n tunnistamat riskit on jaettu toiminnan ulkoisiin ja ulkopuolelle kohdistuviin riskeihin sekä sisäisiin toiminta-, henkilö- ja toimitilariskeihin. Riskien tunnistamisessa korostuu kaikkien asianosaisten vastuu tuoda esiin havaitsemiaan riskitekijöitä ovatpa ne sitten fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai toiminnallisia. Mahdollisia riskejä kuvataan kussakin suunnitelmassa ja niitä päivitetään vähintään kerran vuodessa sekä aina tarvittaessa. Viikkopalaverissa käydään säännöllisesti läpi turvallisuuskatsaus riskien huomioimiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi.

Asiakkaat ja asiakasperheet voivat tuoda havaitsemiaan epäkohtia, laatupoikkeamia ja riskejä näkyväksi henkilökunnalle heti niitä kohdatessaan. Pienryhmäkoti Aitolan eteisessä on tulostettuna “epäasiallisen kohtelun ilmoitus” -lomakkeita ja lukittu postilaatikko, johon lomakkeen voi jättää. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse tai suullisesti henkilökunnan kanssa. Työntekijät voivat tarvittaessa kirjata huomiot asiakkaan puolesta.

KESKEISET TUNNISTETUT TURVALLISUUSRISKIT

Täysin kattavaa listaa mahdollisista tapaturmista tai vaaroista ei ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista tehdä. Suurimmat riskit aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta ja ajattelemattomuus. Kaikessa toiminnassa jokaisen tulee käyttää omaa harkintaa, huolellisuutta ja varovaisuutta, jotta ympäristö olisi turvallinen. Se on parasta mahdollista ennaltaehkäisyä turvallisuuden näkökulmasta.

Toimintaympäristön riskit
• ulkoiset riskit: ruoan, lääkkeiden, sähkön, veden ja lämmön saanti, yhteiskunnalliset riskit • rikollisuus, onnettomuudet, epidemiat, luonnonilmiöt • ulkopuolisiin kohdistuvat riskit: henkilö-, sairaankuljetus-, muu hälytysajoneuvo- ja saattoliikenne, tavaroiden kuljetus, kiinteistönhuolto

Toiminnan riskit
• palvelujen tuottaminen • laadunhallinta • toiminnan vastuuriskit • toiminnan keskeytykset • hankinnat ja sopimustoiminta • ostot ja alihankinnat • tietoturvallisuusriskit • laiteturvallisuuden ja laitteiden riskit • lääkehoito ja lääkkeiden säilytys • hygienia ja tartuntataudit • ruokahuolto

Henkilöriskit
• henkilökunnan uupuminen • työtapaturmat: liukastuminen, kaatuminen, viillot, tulen käsittely, putoamiset• työpaikkaväkivalta: työpaikkakiusaaminen, asiakkaan kohdistama henkinen ja fyysinen väkivalta • henkilöstön vaihtuvuus, rekrytointi, koulutus • henkilöstön osaamistason heikkeneminen • avainhenkilön menettäminen • vahingonteot: tahalliset, tahattomat, inhimilliset virheet • henkilöstön ja asiakkaiden päihteiden käyttö • asiakkaan katoaminen ja karkaaminen • asiakkaan kaatuminen/loukkaantuminen, itsensä vahingoittaminen• asiakkaiden välinen väkivalta• työmatkat • kotikäynnit asiakkaan luona

Toimitilariskit
• järjestys ja siisteys, jätehuolto • sisä- ja ulkotilojen esteettömyys • kiinteistön sijaintiin liittyvät riskit: autotien ja luonnonveden läheisyys, naapurit• tilojen kunto ja työskentelyolosuhteet • tilojen sisäilmasto • kiinteistön korjaus- ja rakennustyöt • kiinteistön paloriskit: rakenteellinen suojaus, tulityöt, tuhopoltot, sähkölaitteet, tupakointi, avotulen teko, nuohous, sisusteiden paloturvallisuus, palokuormat, poistuminen palavasta kohteesta • kemikaalien säilytys ja varastointi • henkilökunnan ja asiakkaiden omaisuuden turvaaminen

4.3 RISKIENHALLINNAN SUUNNITELMAT JA TOIMINTAOHJEET

Sosiaalipalvelut Omataival Oy on laatinut turvallisuutta edistäviä ja riskeihin varautuvia suunnitelmia sekä ohjeistuksia. Suunnitelmat pitävät sisällään kunkin osa-alueen riskienhallinnan: tunnistamisen/ehkäisemisen, toimintaohjeet, kirjaamisen, analysoinnin, raportoinnin ja jatkotoimien toteuttamisen.

Riskienhallintaan on varauduttu mm. seuraavin suunnitelmin:

Omavalvontasuunnitelma
Valmius- ja varautumissuunnitelma (sis.poikkeusoloihin varautumisen, 72h)
Palo- ja pelastussuunnitelma (sis.poistumisturvallisuussuunnitelma)
Lääkehoitosuunnitelma
Viestintäsuunnitelma
Tietoturvasuunnitelma
Työsuojelun toimintaohjelma
Siivous- ja hygieniasuunnitelma
Henkilöstöpolitiikka

Yksiköstä löytyy mm. seuraavia henkilöstölle laadittuja toimintaohjeita:

Ilmoitusvelvollisuutta koskeva toimintaohje
Turvallisuuspoikkeamien ja “läheltä piti”-tilanteiden toimintaohje
Lapsen karkaamisen varalle
Huoli puheeksi-ohjeistus
Työntekijän päihteiden käyttöön puuttuminen-ohjeistus
Perehdytyssuunnitelma
Suunnitelma lapsen hyvästä kohtelusta
Rajoitustoimenpiteiden soveltamisopas

Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa jokapäiväistä arjen työtä.

4.4 RISKIEN JA ESILLE TULLEIDEN EPÄKOHTIEN KÄSITTELEMINEN

Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan ja käsitellään asianmukaisesti. Riskien käsittelyn yhteydessä tehdyt päätökset ja/tai muutokset turvallisuuden parantamiseksi kirjataan ja kyseiset tiedot arkistoidaan. Yksikön turvallisuusvastaava laatii riskienhallinnan ja turvallisuustilanteen raportit johdon käyttöön puoli vuosittain ja tarvittaessa.

Työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön ja johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa tämän lähipiirin kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai hänen lähipiiriään informoidaan korvausten hakemisesta.

Kaikkiin esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin ja läheltä piti- tilanteisiin sekä haittatapahtumiin suhtaudumme vakavasti ja tutkimme niitä yhdessä työyhteisön ja johdon kanssa. Tutkinnan perusteella laaditaan suunnitelmat, joilla kyseisiä tilanteita pyritään estämään ja hyväksi todetut menetelmät otetaan käyttöön sekä kirjataan riskienhallintasuunnitelmiin. Henkilökuntaa ja asiakkaita tiedotetaan mahdollisuudesta ottaa yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin tai tahoihin elleivät yksikön sisäiset toimenpiteet ole riittäviä.

Korjaavien toimenpiteiden toimeenpano ja tiedottaminen:

Riskien käsittelyn myötä tehdyt muutokset otetaan käyttöön aina viipymättä.
Pääsääntöisesti henkilökuntaa tiedotetaan viikkopalaverissa ja noin kerran kuussa pidettävissä tiimin kokoontumissa. Tapaamisista tehdään sähköiset muistiot luettavaksi. Jos työntekijä on ollut poissa viikkopalaverista tai tiimin kokouksesta, on hänellä velvollisuus tarkistaa muistiot.
Erityisissä ja kiireellisissä tilanteissa yksikön johtaja ottaa tarvittaessa henkilökohtaisesti yhteyttä henkilökuntaan.
Yhteistyötahoihin ollaan yhteydessä sovitusti sekä aina tarpeen mukaan, ennemmin liian usein, kuin liian harvoin.

4.5 LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALVONNASTA 741/2023 JA SOSIAALIHUOLTOLAIN 48 §:N MUKAINEN ILMOITUSVELVOLLISUUS

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) säädetään palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta pykälässä 29§ seuraavasti: “Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.”

Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittu toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Ohjeistus löytyy myös “henkilöstöpolitiikka” suunnitelmasta.

Henkilökunnalla on käytössä turvallisuuspoikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoitusjärjestelmä. Sähköinen ilmoituspohja löytyy asiakastietojärjestelmä Nappulasta: pääsivu->vaarailmoitukset->”epäasiallinen kohtelu” tai “lääkinnällisten vaaratapahtumien ilmoitus” tai “turvallisuuspoikkeamien tai läheltä piti-tilanteiden ilmoitus”. Paperinen lomakepohja löytyy Pienryhmäkoti Aitolan eteisestä, lehtitelineestä. Samassa yhteydessä on lukollinen postilaatikko yksikön johtajalle.

Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle.

Koko henkilökunta, johto mukaan lukien, on velvoitettu raportoimaan havaitsemistaan turvallisuuspoikkeamista ja kehittämiskohteista. Viestinnässä huomioimme avoimuuden, luotettavuuden ja selkeän työnjaon johtamisessa, jotta henkilökunnan on helppo tietää kehen otetaan yhteyttä riskienhallintaan liittyen.

Työoloja ja työhyvinvointia seurataan päivittäin sekä kerätään säännöllisesti palautetta. Sairauspoissaoloja ja vakuutusyhtiön tilastoja seurataan johdon toimesta. Riskikartoitus tehdään vuosittain ja tarvittaessa.

Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) säädetään palveluntuottajan velvollisuudesta tiedottaa henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta pykälässä 30§. Lain mukainen ilmoitusvelvollisuus käydään läpi jokaisen työntekijän kanssa perehdyttämisen yhteydessä. Tiimeissä keskustellaan ja muistutetaan henkilökuntaa heidän ilmoitusvelvollisuudestaan.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

5.1 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI

Sosiaalihuollon tarpeessa olevalla henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jonka tekee kunnan sosiaalityön viranomainen. Asiakkaat tulevat Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n palvelujen piiriin kunnan sosiaalitoimen ohjaamana. Sosiaalihuollon työntekijöitä velvoittaa sosiaalihuoltolaki, joka määrittelee palvelutarpeen arvioinnin sisällön. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä on tehtävä asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelman sisältö on määritelty sosiaalihuoltolaissa.

Palvelun tarvetta arvioidaan ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan, tämän perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Tarvittaessa myös lähipiiriä kuullaan. Arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky.

Laadittaessa asiakassuunnitelmaa tulee asiakkaan näkemys, toivomukset ja mielipide tarvittavista palveluista kirjata suunnitelmaan. Viranomaisen ja asiakkaan yhteisen näkemyksen löytyminen tarpeista ja toimintakyvystä on keskiössä suunnitelmaa laadittaessa.

Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

5.2 ASIAKASSUUNNITELMA (LSL 30 §)

Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle asiakkaalle on aina tehtävä asiakassuunnitelma, riippumatta siitä onko asiakas avohuollon, sijaishuollon tai jälkihuollon asiakas. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään lastensuojelullisin keinoin vaikuttamaan. Suunnitelmaan kirjataan lapsen ja perheen tuen tarve sekä palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan. Lisäksi tulee kirjata asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet.

Kaikkia Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n tarjoamia avo- ja sijaishuollon palveluita ohjaa asiakassuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa aloituspalaverissa. Suunnitelmaan kirjataan palvelulle keskeiset tarkennukset, mm. lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet työskentelylle, mahdollinen työskentelyn kesto, asiakassuunnitelman tarkastusajankohta. Asiakassuunnitelmaneuvottelu järjestetään vähintään kerran vuodessa. Työskentelyn sisällöstä lähetetään kuukasiraportti lasten asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kerran kuukaudessa.

Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n Pienryhmäkoti Aitolan palvelujen piirissä olevalle asiakkaalle nimetään omaohjaajapari. Omaohjaajat toimivat keskeisessä osassa asiakkaan sijoitusprosessia, tämän asioiden asiantuntijana. Omaohjaajat siirtävät asiakassuunnitelman keskeisen sisällön hoito- ja kasvatussuunnitelmaan konkreettiselle arjen tavoitteiden tasolle. Esihenkilö käy keskusteluja omaohjaajien kanssa asiakassuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi seuraamalla työntekijän raportointia, jonka pohjalta käydään keskustelua millaisiin asioihin olisi asiakkaan kanssa hyvä kiinnittää työskentelyssä huomioita.

Kaikkien vakituisesti henkilökuntaan kuuluvien tulee tuntea kunkin asiakkaan asiakassuunnitelman sisältö pääpiirteittäin. Asiakassuunnitelma luo raamit ja asettaa tavoitteet kaikelle Pienryhmäkoti Aitolassa tehtävälle työskentelylle. Työtiimit kokoontuvat säännöllisin väliajoin tiimipäiviin, jolloin keskustellaan myös teemojen tasolla asiakastyöstä ja asiakkaiden tavoitteista.

5.3 HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA (LSL 30a §) SIJAISHUOLLOSSA

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkoituksena on havainnollistaa asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi eli miten lapsen tarpeisiin vastataan arjen tasolla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhdessä lapsen kanssa, huoltajien näkökulma ja kuuleminen huomioonottaen. Hoito- ja kasvatussuunnitelma annetaan tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

Hoito- ja kasvatussuunnitelman laadinta ja seuranta Pienryhmäkoti Aitolassa:

Hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja omaohjaajien kanssa. Mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan suunnitelman laadintaan osallistuu myös asiakkaan huoltajat.
Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan halutaan ennen kaikkea kirjata eritasoisia tavoitteita. Haluamme löytää tavoitteita, joita on hyvinkin helppo saavuttaa lyhyellä aikavälillä, jotta asiakas huomaa itse onnistuvansa ja pystyvänsä vaikuttamaan elämäänsä. Asetamme myös vaativampia ja pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden tarkasteleminen ja saavuttaminen vaatii pitkäkestoista ja järjestelmällistä työskentelyotetta omaohjaajilta ja työyhteisöltä.
Haluamme asettaa tavoitteita asiakaslähtöisesti ja siten, että suuremman tavoitteen saavuttamiseen otetaan pieni askel kerrallaan.
Tavoitteiden saavuttamista ja arjessa onnistumista arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen mahdollisimman usein ja tavanomaisesti. Tarkoituksena on, että keskustelu on hyvin tavallista, eikä aiheuta asiakkaassa paineita tai tunnetta arvioinnin kohteeksi joutumisesta.
Hoito- ja kasvatussuunnitelman sisältöä ja tavoitteiden edistymistä seurataan kuukausittain työyhteisön tiimipalavereissa valitun suunnan kirkastamiseksi.
Hoito- ja kasvatussuunnitelma arvioidaan ja päivitetään puolen vuoden välein asiakkaan ja omaohjaajan kanssa.
Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa tulee tarkastella myös tarpeen vaatiessa esim. rajoitustoimenpiteiden käytön jälkeen.
Hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumista seurataan kuukausikoosteessa, joka luetaan lapsen kanssa sisältäen mahdollisuuden kommentoida ja muokata koostetta. Kuukausikooste toimitetaan lapsen vanhemmille ja sosiaalityöntekijälle.
Otamme huomioon että, 12-vuotiaalla lapsella on puhevalta ja hänen vaatimuksensa on huomioitava.

5.4 ASIAKKAAN KOHTELU, ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Haluamme vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta omaan elämän tärkeissä ja päivittäisissä asioissa pienryhmäkodissamme mm. seuraavin tavoin:

Asiakkaille kerrotaan heidän oikeutensa ja velvollisuutensa.
Jokaisen hyväksyminen ja kunnioitus omana itsenään on avainasemassa.

Selvitämme asiakkaiden mielipiteet ja toiveet heidän omiin asioihinsa sekä otamme ne huomioon. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa laadittaessa asiakkaan kanssa käydään läpi hänen omat toiveet arkeen liittyvissä asioissa.
Vapaus vaikuttaa ja sopia omia jokapäiväisiä toimia, mm. nukkumiseen ja ruokailuun liittyviä asioita, kuitenkin huomioiden yhteisen ja ikätasoisen hyvän.
Jokaisella lapsella on oma lukittava huone ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman huoneen sisustukseen.
Jokaiselle lapselle pyritään mahdollistamaan yksilöllinen ja omannäköinen elämä, esim. etsimällä mieluisa harrastus.
Viihtyvyyttä talossamme rakennetaan yhdessä, mm. yhteisten tekemisten avulla.
Keittiössä käytetään yksittäisissä kaapeissa lukkoja, jonne voidaan säilöä terävät keittiövälineet ja puhdistusaineet. Netin ja puhelimen käytössä noudatetaan lastensuojelulain mukaisia ohjeita.
Hyvää kohtelua koskevaa suunnitelmaa noudatetaan ja se on yksiköissä nähtävillä. Kyseinen suunnitelma lähetetään myös lapsen sosiaalityöntekijälle.
Lapsia kannustetaan kertomaan, jos he kokevat tulleensa väärinymmärretyksi, kaltoin kohdelluksi tai että heidän itsemääräämisoikeuttaan on rikottu. Kaikissa tällaisissa tilanteissa lapsi voi olla yhteydessä yksikön johtajaan ja/tai omaan sosiaalityöntekijäänsä.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteista ja käytännöistä

Jos joudumme turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin, on niille oltava laissa säädetty peruste. Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Lastensuojelulain 61-74a § mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa vain kiireellisesti sijoitettuun, huostaanotettuun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun lapseen Pienryhmäkoti Aitolan tiloissa tai Pienryhmäkoti Aitolan autossa, jos ollaan palauttamassa asiakasta yksikköön.

Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet toteutetaan lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen.

Rajoittamistoimenpiteiden periaatteet Pienryhmäkoti Aitolassa

Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa.
Kaikkien tulee kokea turvallisuutta suhteessa ohjaajiin, muihin lapsiin ja ympäristöön.
Lapsen ollessa uhkana toisille, itselleen tai ympäristölleen on velvollisuutemme turvata ja tarvittaessa rajoittaa tilanteen mukaisesti.
Talossamme pyritään ensisijaisesti kasvatuksellisten rajojen asettamiseen ja viimesijaisena keinona käytetään tarvittaessa Lastensuojelulain 61-74a § mukaisia rajoitustoimenpiteitä.
Itsemääräämisoikeudesta, rajoitustoimenpiteiden asettamisesta, kirjaamisesta, arvioinnista ja tiedottamisesta talolla on erillinen hyvän kohtelun suunnitelma asiakkaiden luettavissa eteisen telineessä.
Työntekijöille on erikseen luotu “Rajoitustoimenpiteiden soveltamisopas”, rajoitustoimenpiteiden toteuttamista, kirjaamista ja tiedottamista varten.

Kasvatuksellisten rajojen asettaminen on ensisijainen tapamme toimia tilanteissa, joissa on tarve vaikuttaa lapsen itsemääräämisoikeuteen. Rajojen asettaminen arvioidaan aina lapsen tarpeiden mukaisesti, hänen kehityksen sekä kasvun turvaamiseksi. Kasvatuksellisia rajoja asetetaan ennen kaikkea opettaaksemme toisten huomioimista ja oppiaksemme kunnioittamaan muita ihmisiä hyvien tapojen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa keskustelua ja haastavan tilanteen läpikäymistä pääasiassa kahden kesken rauhassa.

ASIAKKAAN ASIALLINEN KOHTELU

Sosiaalipalvelut Omataival Oy ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista tai loukkaavaa käytöstä asiakkaita kohtaan. Reagoimme aina, jos palveluissamme esiintyy epäasiallista kohtelua. Asiakkaillamme on oikeus tehdä muistutus mikäli hän on tyytymätön saamaansa kohteluun. Palvelumme perustuu ostosopimukseen, joten muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle.

Toiminta havaitessa epäasiallista kohtelua

Esihenkilöt opastavat henkilökuntaa ja asiakkaita asiallisesta kohtelusta.
Asiallisesta kohtelusta käydään keskustelua tiimi- ja viikkopalavereissa.
Asiakkaita ja henkilökuntaa kannustetaan puuttumaan ja ilmoittamaan eteenpäin havaituista epäkohdista.
Epätoivottu kohtelu pyritään saamaan loppumaan viipymättä, keskustellen asianosaisten kanssa.

Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen käsittely asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa

Tiedotus havaituista epäkohdista tapahtuu heti tai mahdollisimman pian läsnä olevalle työntekijälle. Työntekijä käy asian läpi yhdessä keskustellen asiaan kuuluvien henkilöiden kanssa. Asiakas voi pyytää tilanteeseen mukaan toisen työntekijän tai esihenkilön.
Asiakkaan esiin nostamasta epäkohdasta laaditaan raportti mahdollista jatkokäsittelyä ja arkistointia varten.
Yksikön johtaja ottaa tapahtuneeseen kantaa ja on yhteydessä asianosaisiin, jos tilanne niin vaatii.
Kaikki asiakkaiden ja työntekijöiden esiinnostamat haittatapahtumat, palautteet yms. käsitellään asianosaisten kanssa esihenkilön toimesta. Tarkoituksena on aina oppia ja parantaa palvelumme laatua.

5.5 ASIAKKAAN OSALLISUUS

Lähtökohta palvelussamme on, että olemme avuksi ja tueksi perheelle. Näin ollen on keskeistä kuulla mihin asiakas ja perhe itse kokee tarvitsevansa tukea ja miten Pienryhmäkoti Aitola voi asiakasta auttaa. Tämä vaatii asiakkaan omaa panostusta ja osallisuutta omaan hoitoon.

Jokainen lapsi osallistuu arjen asioihin voimavarojensa mukaan. Talon säännöt ovat kaikille samat ja niitä käydään yhdessä läpi, jotta jokaisella on hyvä ja turvallista olla. Viikoittaisten toimintahetkien/retkien keskeinen tarkoitus on yhteisöllisyyden kasvattaminen, toisten lasten kuunteleminen ja kunnioittaminen. Talon ulkopuolelle pyritään tekemään 2-3 vrk:n mittaisia reissuja n. kahdesti vuodessa. Lapset saavat ja heitä pyydetään ehdottamaan arjen tekemisiä, niin talolla kuin sen ulkopuolellakin.

Yksikkömme viikko-ohjelmaan kuuluu “lastenpalaveri”. Palaverissa käydään aina sama kysymyslomake läpi, jolla taataan tasalaatuisuus palaverin pidossa.

Lapset saavat halutessaan toimia palaverin puheenjohtajana ja sihteerinä.

Lapsia pyydetään kertomaan omista ja toisten onnistumisista. Epäonnistumisia, epäkohtia ja palautetta saa antaa ja niistä keskustellaan yhdessä, ratkaisuja etsien. Lasten kertoessa epäkohdista joita ovat kohdanneet, ohjaajat sekä viime kädessä yksikön johtaja vastaa sekä huolehtii tarvittavista muutoksista.
Lapset voivat ehdottaa ja päättää toimintatuokioiden sisällöistä.
Lapset saavat vaikuttaa ruokalistaan ja jokainen lapsi vuorollaan saa ehdottaa oman lempiruokansa.
Lapset osallistuvat juhlien suunnittelemiseen ja järjestämiseen.

Lapsen osallisuus vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä

Toteutamme lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijän määrittelemän asiakassuunnitelman mukaisesti. Lapsella on aina mahdollisuus käyttää vähintään talon omaa lapsille tarkoitettua puhelinta yhteyden ylläpitämiseksi (poislukien YPR).
Mahdollistamme lapselle yhteisen ajan viettämisen huoltajien kanssa, kotiharjoitteluin tai mahdollistamalla huoltajien vierailut Aitolassa. Lapsen kotiharjoitteluja toteutetaan sovitusti, lapsen hyvinvointi huomioonottaen. Kotiharjoitteluista laaditaan kotisopimus yhdessä lapsen ja tämän huoltajien kanssa.
Autamme keskusteluin lapsia julkituomaan mielipiteensä esim. kotiharjoitteluihin liittyen ohjaajille, jotka voivat auttaa lasta kertomaan mielipiteensä huoltajille. Lapsen on mahdollista kieltäytyä kotiharjoitteluista.
Lapset osallistuvat mahdollisiiin perheyhteistyön tapaamisiin suunnitellusti.
Lasten kanssa keskustellaan ennen neuvotteluja heidän omasta näkemyksestään ja toiveistaan kotiutumiseen, kotiharjoitteluihin ja perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen.

ASIAKKAIDEN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN YKSIKÖN LAADUN JA OMAVALVONNAN KEHITTÄMISEEN

Palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämisessä eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on meille tärkeää. Haluamme kuulla asiakkaiden ja heidän läheistensä näkemyksiä ja toiveita toiminnan sisällöksi/kehittämiseksi. Palautetta pyydetään ja saadaan ennen kaikkea arjen keskellä, tavallisissa hetkissä, mm. suunniteltaessa asiakkaan viikon menoja. Asiakkaiden tärkein väylä osallistua ja tulla kuulluksi on talonpalveri, jonka pöytäkirjat ovat sähköisessä järjestelmässämme yksikön johtajan luettavana.

Asiakastyön järjestelmällinen dokumentointi mahdollistaa työn arvioinnin ja kehittämisen.
Asiakastyön raportit tallennetaan Nappulaan. Kuukausiraportit lähetetään perheelle sekä sosiaalityöntekijälle heidän toivomallaan tavalla.
Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n tarkoituksena on laatia vaikuttavuusmittari, joka toimisi pohjana asiakaspalautteen keräämiselle.

Palautetta toiminnasta kerätään mm. seuraavin tavoin

Asiakkaiden jatkuva kuuleminen arjen keskellä; pienryhmäkodilla mm. lastenpalaveri, omaohjaajakeskustelut ja yksikön johtajan tapaaminen
Asiakkaiden palautteen kerääminen 1-2krt/v.
Perheiden ja lähipiirin palautteen kerääminen 1-2krt/v.
Viranomaisyhteistyö: palautteen kerääminen 1krt/v.
Henkilökunnan palautteen kerääminen 1krt/v.

Palautteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä

Palautteen avulla mietitään kehittämisen tarpeita niin turvallisuuden, toiminnan kuin kannattavuuden näkökulmasta.
Palautteen keräämisestä tehdään koonti, joka jaetaan vähintään henkilökunnan kesken.
Palautteen tuloksia voidaan jakaa myös asiakkaiden ja viranomaisverkostojen kanssa, heidän niin halutessaan.
Mahdolliset muutosehdotukset kirjataan ja/tai siirretään heti käytäntöön ja kaikki toimenpiteet kirjataan sekä esitellään Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n johdolle.
Sosiaalipalvelut Omataival Oy kokoaa palvelujen vaikuttavuudesta tilastoa.

5.6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA

Asiakkaillamme on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta kohdellaan hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus yrityksen johdolle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n toimintaa koskevien kirjallisten ja suullisten muistutusten vastaanottaja
Elina Nousiainen puh. 0505510064elina.nousiainen@omataival.fi
Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n toimintaa koskevien muistutusten, kanteluiden- ja muiden valvontapäätösten käsittely ja huomiointi toiminnan kehittämisessä
Yrityksen johto vastaa päätösten käsittelystä ja tiedottaa niistä asianosaisia. Välittömästi tehtävät muutokset tiedotetaan jokaiselle työntekijälle henkilökohtaisesti.Päätös käydään läpi asianosaisten kanssa keskustellen.
Muistutukseen annetaan vastaus kohtuullisessa ajassa sen saapumisesta yksikköön, kuitenkin niin, että noudatetaan Valviran ohjeistusta joka on 1-4 viikkoa.

SOSIAALIASIAVASTAAVASosiaaliasiavastaava on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiavastaavan tehtävä on neuvoa-antava. Sosiaaliasiavastaava ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiavastaava voi toimia myös sovittelevassa roolissa asiakkaan ja työntekijän välisissä ongelmallisissa tilanteissa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sosiaali- ja potilasasiavastaavina toimivat Jenni Henttonen, Terhi Willberg, Anne Hilander (ma ja to) sekä Katri Tuomi-Andersson.p. 029 151 5838Neuvontaa puhelimitse ma 10–12, ti, ke, to klo 9–11 (ei perjantaisin eikä pyhien aattona).Sosiaaliasiavastaavan tehtävä:Neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissaNeuvoa asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissaTiedottaa asiakkaan oikeuksistaToimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksiNeuvoo ja tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä

ALUEHALLINTOVIRASTO
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka Postiosoite: PL 1, 13035 AVIkirjaamo.etela@avi.fi
Puhelinvaihde: 0295 016 000
Faksi: 0295 016 661
Avoinna: ma–pe klo 8.00–16.15 Aluehallintoviraston suosittelema etenemisjärjestys epäkohdan selvittämiseksi.Keskustelu- asiasosaisten kesken, matalalla kynnyksellä.Muistutus- kirjallisen muistutuksen tekeminen suoraan palveluntuottajalle.Kantelu- sähköisen asioinnin kautta tai sähköisen lomakkeen täyttäminen. Asioi verkossa: https://avi.fi/asioi/henkiloasiakas/valvonta-ja-kantelut

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA
Sähköposti: oikeusasiamies@eduskunta.fiPostiosoite: Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
00102 EduskuntaPuhelin 094321, eduskunnan vaihdeAsioi verkossa: https://www.oikeusasiamies.fi/web/lasten-ja-nuorten-sivut/kantelulomakeEDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN OHJEISTUSLapsi tai nuorikin voi tehdä kantelun oikeusasiamiehelleKiusataanko sinua koulussa, mutta kukaan ei välitä?Kohteliko opettaja sinua epäreilusti?Etkö saanut hoitoa, jota olisit tarvinnut?Rankaisiko koulukoti sinua muiden tekosista?Kohteliko lastenkoti sinua nöyryyttävästi?Eikö sosiaalityöntekijä välittänyt huolistasi?
Vai onko joku muu virkamies tai viranomainen kohdellut sinua epäoikeudenmukaisesti?
Voit tehdä kantelun oikeusasiamiehelle, jos olet sitä mieltä, että sinua on kohdeltu huonosti tai epäoikeudenmukaisesti esimerkiksi koulussa tai lastensuojelulaitoksessa.
Kantelun voit tehdä myös esimerkiksi, jos:et ole saanut terveyskeskuksessa sinulle kuuluvaa hoitoajos olet joutunut odottamaan viranomaisen palvelua tai vastausta ihan liian kauan…
Mutta ensin…
Ensin tietysti kannattaa yrittää selvittää asiaa sen opettajan tai muun aikuisen kanssa, joka voisi auttaa asiassa.
Ja sitten
Voit soittaa oikeusasiamiehen kansliaan ja kysyä neuvoa.
Puh: 09 4321 (numerosta vastaa ’eduskunta -riksdagen’).
Kerro, että sinulla on asiaa oikeusasiamiehen kansliaan.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

6.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA

Asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakkaan yksilöllinen palvelutarve ja vahvuudet, joita tukemalla vahvistetaan ja pyritään edistämään määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti asiakkaiden elämänhallintaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tukevat tarpeet huomioidaan yksilöllisesti, lapsen ja perheen tausta ja kokonaistilanne huomioiden. Hyvinvointia, kuntoutumista, kasvua ja kehitystä tuetaan eri toimintaympäristöjen kanssa yhteistyössä. Yhteistyötahoja ovat kodin, koulun, harrastusten ja viranomaisten verkostot. Tavoitteiden toteutumista seurataan osana asiakastyötä ja säännöllisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Asiakassuunnitelmassa määritellään moniammatillinen yhteistyö ja eri tahojen vastuut.

Fyysisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Pyrimme löytämään asiakkaille erilaisia tapoja vaikuttaa fyysiseen toimintakykyynsä, pystyäkseen liikkumaan ja liikuttamaan itseään haluamallaan tavalla. Lähdemme liikkeelle niin pienillä fyysisillä muutoksilla ja tarpeilla kuin asiakkaan tilanne vaatii. Parhaimmillaan löydämme asiakkaalle harrastuksen, joka lisää fyysistä toimintakykyä, samalla lisäten muiden osa-alueiden hyvinvointia.

Psyykkisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Keskeistä toiminnassamme on auttaa asiakasta löytämään voimavaroja, joiden avulla hän selviytyy arjen haasteista ja kriisitilanteista. Pyrimme auttamaan tunteiden tunnistamisessa ja niiden sanoittamisessa. Yritämme avartaa asiakkaan näkemystä omasta itsestään ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa omaan elämäänsä. Osa hyvää psyykkistä toimintakykyä on harkittujen päätösten tekeminen ja tulevaisuuteen sekä ympäröivään maailmaan realistisesti suhtautuminen. Pyrimme tarkastelemaan asioita erilaisista näkökulmista ja laajentamaan suhtautumista, aiemmat kokemukset huomioon ottaen.

Kognitiivisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa pyrimme edistämään ikätasoisesti, esim. olemalla tukena koulutehtävissä. Ongelmanratkaisu, tarkkaavaisuus, muisti, tiedon käsittely, hahmottaminen ja toiminnanohjaus vaikuttavat ihmisen selviytymiseen arjessa ja näiden taitojen harjoitteluun tulee useita mahdollisuuksia päivittäin. Keskeistä on, että työntekijät huomaavat nämä mahdollisuudet ja käyttävät ne asiakastyössä hyväkseen.

Sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Kaikissa arjen toiminnoissa pystymme harjoittelemaan ja edistämään sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueita asiakkaan ollessa palvelujemme piirissä. Asiakas on vuorovaikutussuhteessa työntekijämme kanssa, he yhdessä ovat osa yhteisöä ja yhteiskuntaa, he yhdessä harjoittelevat vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Pyrimme löytämään asiakkaalle luonnollisen tavan vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja kokemaan osallisuutta kahdenkesken työntekijän kanssa. Vaikuttavimmillaan asiakas löytää tiensä jonkin uuden yhteisön jäseneksi ja/tai hän löytää uuden tavan olla osa yhteiskuntaa.

Asiakkaan liikunta-, kulttuuri- ja harrastustoiminnan tukeminen ja edistäminen

Kaikille asiakkaille pyritään löytämään mielekkäitä tapoja osallistua kulttuuritapahtumiin, liikkua ja/tai harrastaa. Työntekijämme pyrkivät löytämään asiakkaan kanssa heille mieluisien asioiden pohjalta tavan toteuttaa itseään pienryhmäkodin ulkopuolella, kulttuurin, liikunnan ja/tai harrastamisen muodossa. Pyrkimyksemme on, että asiakkaan tarpeiden mukaan, alkuun (harrastus)toimintaa tehdään yhdessä, jonka jälkeen asiakas saatetaan (harrastus)toimintaan, tämän jälkeen asiasta muistutetaan ja lopulta asiakas pystyisi huolehtimaan (harrastus)toimintaan osallistumisesta itsenäisesti.

Hoito- ja kasvatussuunnitelman kirjattujen tavoitteiden seuranta

Asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteita asetettaessa on otettu huomioon, että niiden saavuttamista on helppo seurata arjen toimintojen yhteydessä. Asiakas tottuu keskustelemaan tavoitteistaan ja niiden saavuttamisesta, ja osallistuu oman elämänsä suunnan hakemiseen sekä eteenpäin kuljettamiseen.

Lyhyen aikavälin tavoitteiden seuranta tapahtuu arjen keskusteluissa ja tilanteiden läpikäymisen yhteydessä, jolloin asiakkaalle mahdollistuu oman kehityksen ja onnistumisten seuranta. Asetamme mm. kuukausittaisia tavoitteita, jotka ovat hyvin konkreettisia asiakkaan kanssa yhdessä mietittyjä, jolloin tavoitteen saavuttamisen seuraaminen on helppoa.
Pitkän aikavälin tavoitteiden seuranta tapahtuu niin ikään arjen keskustelujen keskellä ja ajattelemme, että suuremman tavoitteen saavuttamiseen otetaan pieni askel kerrallaan. Tällainen keskustelu ja tavoitteellinen työskentely vaatii henkilökunnalta kokonaisvaltaista suhtautumista asiakkaaseen ja tämän elämään.
Hoito- ja kasvatussuunnitelman sisältöä ja tavoitteiden edistymistä seurataan kuukausittain omaohjaajien toimesta, yhteistyössä vastaavan ohjaajan ja yksikön johtajan kanssa, samoin työyhteisön tiimipalavereissa. Tiimipalavereissa pyritään työntekijän työkalupakin kasvattamiseen ja menetelmien etsimiseen asiakkaan tavoitteiden edistämiseksi.
Hoito- ja kasvatussuunnitelma arvioidaan ja päivitetään aina asiakassuunnitelmaneuvottelun jälkeen, asiakkaan ja omaohjaajan kanssa.
Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa tarkastellaan tarpeen vaatiessa esim. rajoitustoimenpiteiden käytön jälkeen.
Hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumista seurataan kuukausikoosteessa, joka luetaan lapsen kanssa sisältäen mahdollisuuden kommentoida ja muokata koostetta. Kuukausikooste lähetetään lapsen vanhemmille ja sosiaalityöntekijälle kuukausittain.

6.2 RAVITSEMUS

Pienryhmäkoti Aitolan ruokalista noudattaa terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen antamia ravitsemussuosituksia, huomioiden mm. kasvavan lapsen ravintoaineiden saannin tarpeet. Ruokailuissa kiinnitetään huomioita monipuoliseen ja vaihtelevaan ruoka-aineiden valintaan, joka mahdollistaa terveyttä edistävien, ympäristön kannalta kestävien ja hyvänmakuisten aterioiden ja välipalojen koostamiseen.

Henkilökuntaa koulutetaan tarvittaessa, jos ja kun ravitsemussuositukset muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa. Asiakas ohjataan terveydenhuollon piiriin, jos kyseessä on jokin ravitsemukseen liittyvä erityiskysymys. Lääkärin tai työryhmän aloitteesta asiakkaan nesteen- ja ravinnon saantia voidaan seurata myös yksilöllisesti suunnitelluilla lomakkeilla, jos siihen nähdään tarvetta.

Ruokalistaan asiakkaat saavat vaikuttaa esittämällä toiveita, valittavana on myös kasvisruokavaihtoehto. Erityisruokavaliot huomioidaan ruokalistassamme, perustuvat ne allergioihin tai ruoka-ainerajoitteisiin, uskontoon tai eettisen vakaumukseen. Erityistapauksissa lääkärin määräyksen mukaisesti koostetaan asiakkaan tarvitsema ruokavalio.

Kaupassa käydään 1-2 krt viikossa. Ostoslistan sisältöön voi esittää toiveita, niin asiakkaat kuin henkilöstö. Ruoka valmistetaan itse, hyviä hygieniakäytäntöjä seuraten. Erillinen ohjeistus ruoan valmistukseen, säilyttämiseen, uudelleen lämmittämiseen ja pakastamiseen löytyy siivous- ja hygieniasuunnitelmasta.

6.3. HYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Hygieniakäytännöillä pyrimme huolehtimaan asiakkaiden ja henkilökunnan mahdollisuudesta puhtaaseen ja turvalliseen ympäristöön sekä estämään infektioiden ja tarttuvien tautien leviäminen. Seuraamme ja noudatamme viranomaisten suosituksia pandemioiden suhteen. Tarkemmat toimintaohjeet löytyvät siivous- ja hygieniasuunnitelmasta. Muuttuneet tai tarkentuneet toimintaohjeet tulostetaan pienryhmäkodin seinälle asiakkaiden ja työntekijöiden nähtäväksi.

Yleisen hygieniatason seuranta ja varmistaminen, jotta asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden mukaisesti:

Henkilökunnalla on suoritettu hygieniapassi ja sen myötä koulutus hygieniatason hyvään huomioimiseen. Jos hygieniapassi puuttuu, työntekijä suorittaa sen viipymättä.
Yksikön hygieniatasoa seurataan säännöllisesti ja toimintaohjeita tarkastellaan mahdollisimman hyvän hygieniatason saavuttamiseksi.
Yksiköstä löytyy siivous- ja hygieniasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain ja tarvittaessa.
Henkilökunta toteuttaa työskentelyssään aseptista työskentelytapaa.
Hyvään käsihygieniaan kiinnitetään erityistä huomioita infektioiden välttämiseksi.

Asiakkaita ohjataan huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniasta huomioiden asiakkaan henkilökohtainen toimintakyky ja yksilölliset tarpeet. Hygienian hoitoa, sen riittävyyttä ja ihon kuntoa seurataan. Hygienian hoidossa kiinnitetään huomioita intimiteettisuojan kunnioittamiseen.

Yksikössä on nimettynä siivous- ja hygieniavastaava. Siivous- ja pyykkihuolto kuuluu jokaisen työntekijän perustehtävään, joka käydään läpi perehdyttäessä. Eri vuoroissa on erilaiset siivoukseen ja hygieniaan liittyvät tehtävät. Sähköisessä kalenterissa (Nappulassa) on muistutukset erityisistä, harvemmin toistuvista siivoustehtävistä hygieniatason ylläpitämiseksi.

Lapsilla on mahdollisuus osallistua yleisten tilojen siivoukseen ohjaajan valvonnassa. Lapset siivoavat omat huoneet ohjaajan opastuksella ja tuella. Pienryhmäkoti on kodinomainen yksikkö, jossa lapsilla on mahdollisuus ja velvollisuus opetella erilaisia kotitöiden taitoja esimerkiksi omaa pyykkihuoltoa.

6.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Yksiköissä on laadittuna toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Lisäksi Pienryhmäkoti Aitolan talon kansioista löytyy ohje äkillisen kuolemantapauksen varalle.

Toimimme asiakkaiden henkilökohtaisen asiakassuunnitelman mukaan, johon on kirjattu asiakkaan terveydentilan vaikutukset palvelun toteuttamisen näkökulmasta. Toimimme yhteistyössä peru-, koulu- ja erityissairaanhoidon kanssa, jonka hoito-ohjeita noudatamme. Päivittäisistä kirjauksista teemme kuukausikoonnin, joka sisältää asiakkaan terveydentilan seurannan. Terveyden edistämisen näkökulmasta tehdään koonti hoito-ohjeiden noudattamisesta aina mukaan hoitavan lääkärin tapaamiseen.

Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta vastaa kaikki työntekijät yhdessä, seuraten ja arvioiden asiakkaiden vointia jatkuvasti. Lääkehoidon vastaavat yhdessä sairaanhoitajan kanssa seuraavat asiakkaiden lääkehoidon asianmukaista toteutumista.

6.5 LÄÄKEHOITO

Turvallinen lääkehoitomme perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan, joka on laadittu STM:n Turvallinen lääkehoito – oppaan mukaisesti. Siinä linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamisen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset.

Lääkehoidon kokonaisuudesta vastaa palveluntuottaja Lääkehoidon Turva, jonka lääkäri allekirjoittaa ja hyväksyy lääkehoitosuunnitelman sekä lääkkeiden anto- ja jakoluvat. Lääkehoidosta Pienryhmäkoti Aitolan arjessa vastaa terveydenhuollon ammattihenkilöt sairaanhoitajan johdolla. Vastuu asiakkaan lääkehoidon kokonaisuudesta on häntä hoitavalla lääkärillä (terveyskeskus, lasten- tai nuorten psykiatrinen poliklinikka).

Työnantaja kantaa kokonaisvastuun turvallisen lääkehoidon toteutumisesta ja edellytyksistä yksiköissä sekä mahdollistaa työntekijöille säännöllisen lääkehoidon täydennyskoulutuksen. Kaikilla pienryhmäkodissa työskenteleviltä vaaditaan lääkehoidon suoritettu tentti ja näyttö, jonka perusteella lääkeluvat päivitetään lääkärin allekirjoittamina.

Lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, ja päivitetään aina säädösten, toiminnan tai olosuhteiden muuttuessa. Päivityksistä tiedotetaan henkilökunnalle heti ja tarvittaessa järjestetään sisäisiä ja/tai ulkoisia koulutuksia.

6.6 MONIALAINEN YHTEISTYÖ

Sosiaalipalvelut Omataival Oy kiinnittää erityistä huomioita tiedonkulkuun eri toimijoiden ja palvelunantajien välillä, jotta palvelukokonaisuudesta muodostuu asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava. Verkostoyhteistyö on avainasemassa lisäämään ymmärrystä asiakkaan tuen tarvetta ja tilannetta kohtaan. Asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti, esimerkiksi koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen ja/tai varhaiskasvatuksen palveluja.

Sosiaalipalvelut Omataival Oy panostaa hyvän yhteistyön syntymiseen ja toimimiseen aikaa, jotta eri verkostojen kanssa työskenteleminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Esihenkilö on pääasiallisessa vastuussa yhteistyön ja tiedonkulun toteuttamisessa yhteistyötahojen kanssa. Yhteydenpito tapahtuu pääasiassa puhelimitse ja sähköpostilla. Yksikössä sovitaan kuka tiedottaa yhteistyötahoja asiakkaan tilanteen muutoksista, aina viipymättä.

Yhteistyötahoja tiedotetaan jos palveluissa tapahtuu jotakin muutoksia. Heitä tiedotetaan toiminnan sisällöstä sekä kutsutaan mm. avoimien ovien päiviin ja/tai tutustumaan toimintaan. Vaalimme avointa puhumisen kulttuuria, niin asiakkaiden kuin viranomaisverkostojen kanssa, unohtamatta ohjaajien keskinäistä avoimuutta ja palautteen antoa. Toivomme, että yhteistyötahojen kanssa voimme luoda avoimen keskusteluyhteyden, joka mahdollistaa mistä tahansa asiasta keskustelemisen ja toimintatapojen rakentavan tarkastelun.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

7.1 YHTEISTYÖ TURVALLISUUDESTA VASTAAVIEN VIRANOMAISTEN JA TOIMIJOIDEN KANSSA

Asiakasturvallisuuteen kiinnitetään huomioita tilojen, turvajärjestelmien, laitteiden ja välineiden hyvällä suunnittelulla, ylläpidolla ja huollolla. Keskeistä on myös henkilökunnan säännöllinen kouluttaminen turvallisuusasioissa. Asiakasturvallisuuden edistämiseksi Sosiaalipalvelut Omataival Oy toimii yhteistyössä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Mm. palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuuden edistämiseksi tehdään yhteistyötä ja toimitaan heidän ohjeistuksen mukaisesti, kunkin alan oman lainsäädännön mukaisesti. Viranomaiset suorittavat tarkastuksia säädösten mukaisesti ja tarvittaessa. Teemme yhteistyötä esimerkiksi ennakointia ja harjoittelua varten palo- ja pelastuslaitoksen kanssa.

Sosiaalipalvelut Omataival Oy noudattaa viranomaisten asettamia velvoitteita:

Yksiköstä on tehty poistumisturvallisuussuunnitelma palo- ja pelastusviranomaisen ohjeiden mukaisesti.
Työntekijöillä on ilmoitusvelvollisuus “ilmeisestä palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä” , jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia, jotka voi aiheutua riskiryhmään kuuluvan asiakkaan toimesta.
Yksiköstä on tehty terveydensuojelulain nojalla annetun asetuksen (1280/1994) 4 §:n mukainen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Työntekijöiden tehtävänä on viedä johdon tietoon muuttuneet huomiot/olosuhteet mm. sisäilman lämpötilan ja kosteuden epäselvissä muutostilanteissa, meluun liittyvissä haittatilanteissa, ilmanvaihtoon (ilman laatuun) liittyvissä huomioissa, puutteellisessa valaistuksessa tai muussa tilojen terveellisyyteen vaikuttavissa huomioissa.

Työn laadukkuuteen kiinnitetään huomioita, pyrimme ennakoimaan riskitekijöitä ja kouluttamaan henkilökuntaa sekä seuraamaan asiakasturvallisuuteen liittyvä ohjeita ja säädöksiä. Mikäli epäkohtia huomataan, ne korjataan heti yhteistyössä työntekijän, asiakkaan, sosiaalitoimen ja viranomaisten kanssa.

7.2 HENKILÖSTÖ

Henkilöstösuunnittelussa otamme huomioon toimintaan soveltuvan lainsäädännön, lastensuojelulain sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain, joka tuli voimaan 1.3.2016. Luvanvaraisessa toiminnassa otamme huomioon myös luvassa määritellyt henkilöstömitoitukset ja rakenteen. Huomioimme, että tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Lisäksi kiinnitämme huomioita henkilöstön sosiaalihuollon ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Henkilöstön määrä ja rakenne

Yksikönjohtaja (Sosionomi AMK)
Vähintään 6 ohjaajaa:

joista

1) enintään 50% toisen asteen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattilaisista ja moniosaajista

2) vähintään 50% ammattikorkeakoulu tasoisia, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattilaisista, Valviran laillistettuja ja nimikesuojattuja ammattihenkilöitä

Pienryhmäkodilla työtä tehdään kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden. Pääasiassa vuorot ovat 8-12h mittaisia. Miehitys pääsääntöisesti: 1 työntekijä aamuvuorossa/pitkässä vuorossa, 1-2 työntekijää iltavuorossa ja 1 työntekijä yövuorossa. Henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä pitkiä vuoroja (enintään 15h), joista sovitaan paikallisesti. Henkilökunnalla on mahdollisuus valita, haluavatko olla paikallisen sopimuksen piirissä vai eivät. Tarvittaessa työntekijälle voidaan järjestää myös tavallista lyhyempiä työvuoroja.

Pienryhmäkodissa on vakituinen sijaisrinki, jota käytetään mikäli oman henkilökunnan kesken ei saada työvuorojärjestelyjä tehtyä. Sijaisia koskee samat periaatteet kuin vakituisia työntekijöitä: perehdytys, salassapitovelvollisuus ja rikosrekisterioteen esittäminen.

Tarkastelemme henkilöstön voimavarojen riittävyyttä jatkuvasti ja odotamme työryhmän kertovan arjen haasteista ja muutostarpeista matalalla kynnyksellä. Pienryhmäkodin työvuorosuunnittelussa otetaan huomioon henkilökunnan toiveet kiertävästä tai epäsäännöllisestä listasta sekä työvuorotoiveista. Työvuorolistan tasaamisen ajanjakso riippuu haluaako työntekijä allekirjoittaa paikallisen sopimuksen. Kertyneet tasetunnit pyritään aina korvaamaan vastaavana määränä vapaa-aikaa.

Erityisen kuormittavien työtilanteiden kohdatessa pyrimme varmistamaan työntekijöiden jaksamisen käymällä myös henkilökohtaisia keskusteluja jaksamisesta. Henkilökunnan tiimipäivät sisältävät ryhmätyönohjauksen. Jos työryhmä kohtaa työssä vakavia, uhkaavia tai vaativia tilanteita on työntekijän mahdollista myös kääntyä työterveyspsykologin puoleen. Yksilötyönohjauksen järjestäminen on myös mahdollista.

HENKILÖSTÖN REKRYTOINNIN PERIAATTEET

Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet.

Rekrytoinnissa pyrimme löytämään yhteisen sävelen haastateltavan kanssa, jotta voisimme varmistaa työntekijän sopimisesta palvelumme toteuttajaksi. Rekrytointitilaisuudessa noudatamme ennalta suunniteltua kysymysrunkoa. Rekrytoinnissa otamme huomioon työntekijöiden soveltuvuuden ja luotettavuuden. Rekrytoinnin yhteydessä hakijan tulee esittää rikosrekisteriote. Rekrytointitilanteessa tarkistetaan hakijaa koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (julkiterhikki/julkisuosikki).

Selvitämme haastattelussa mm. työntekijän suhtautumisen itsemääräämisoikeuteen, hyvään arkeen, (omien) traumaattisten kokemusten käsittelyyn, positiivisen kasvatuksen ja tunnetaitojen herättämiin ajatuksiin. Selvitämme työntekijän osaamisen ja kokemuksen sosiaalialan kentällä sekä selvitämme työntekijän kiinnostuksen kohteet ja toiveet mahdollisesta vastuualueesta sekä toiveet työtä ja sen johtamista kohtaan.

PEREHDYTTÄMINEN JA TÄYDENNYSKOULUTUS

Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö on nuori ja omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja hakee samansuuntaista suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Huomioita kiinnitetään yhteisiin tiimipäiviin ja avoimen keskustelukulttuurin rakentamiseen.

Sosiaalipalvelut Omataival Oy suunnittelee henkilökunnalle koulutuskalenterin pakollisista jatkuvasti voimassa olevista koulutuksista (mm. EA ja lääkehoito). Lisäksi toiminnassamme kiinnitetään huomiota jatkuvaan tunnetaito-koulutukseen sekä alan ajankohtaisiin lisäkoulutuksiin. Lastensuojelun rajoitustoimenpiteiden toimeenpanoa, kirjaamista ja tiedottamista käydään läpi muutaman kerran vuodessa ja aina tarvittaessa viikkopalavereissa ja tiimipäivissä.

Täydennyskoulutussuunnitelmassa huomioidaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilölaki, jossa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Toivomme työryhmän tuovan esiin omia toiveita ja tarpeita koulutuksia suunniteltaessa.

Henkilökunnan ohjaukseen ja koulutustarpeisiin vaikuttaa asiakkailta ja yhteistyötahoilta kerätty palaute palvelujen toimivuudesta. Palveluja pyritään kehittämään sekä parantamaan jatkuvan itsereflektion avulla. Henkilökunnan esiin nostamia (koulutus)tarpeita seurataan ja niihin pyritään vastaamaan.

Haluamme käyttää aikaa ja huolellisuutta uuden työntekijän, opiskelijan ja pitkään työstä poissa olleiden perehdytykseen. Henkilökunta perehtyy ja tutustuu asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn, tietosuojaan ja omavalvonnan toteuttamiseen, lisäksi huomioimme perehdytyksen tarpeen myös käytännön työssä. Perehdytystä ohjaa perehdytyssuunnitelma, joka käydään nimetyn perehdyttäjän kanssa läpi. Perehdyttämisen tavoiteaika on 2kk työntekijän ensimmäisestä työpäivästä.

HENKILÖKUNNAN ASIALLINEN KOHTELU

Sosiaalipalvelut Omataival Oy ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista tai loukkaavaa käytöstä työntekijöitä kohtaan. Työpaikan avoimeen ilmapiiriin kiinnitetään huomioita, jotta asioiden puheeksi ottaminen olisi helppoa työntekijöille. Työntekijöitä kohtaan kohdistuva epäasiallinen kohtelu ei ole hyväksyttävää. Ei-toivottu kohtelu pyritään saamaan loppumaan viipymättä, keskustellen asianosaisten kanssa. Jos keskustelu ei tuota toivottua tulosta pohditaan arkisten muutosten mahdollisuutta. Myös asiakkaan asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää tiedotetaan tilanteesta.

7.3 TOIMITILAT

Pienryhmäkoti Aitola sijaitsee luonnon helmassa, aivan Sammatin keskustan läheisyydessä. Kiinteistö on remontoitu pienryhmäkodin tarpeisiin. Omakotitalossa on viihtyisät ja kodinomaiset tilat viidelle lapselle. Kiinteistöstä löytyy poikien ja tyttöjen wc:t, erilliset suihkutilat, ohjaajien wc sekä saunatilat. Tontti on tilava ja pitää sisällään pienen metsäalueen, sekä pihan, missä leikkimökin lisäksi paljon tilaa leikkiä ja pelata.

Pienryhmäkodissa jokaisella lapsella on oma huone ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa oman huoneen sisustukseen. Asiakkaiden huoneisiin sijoittelua mietitään yksilön tuen tarpeen ja haasteiden näkökulmasta. Lasten tulee lukita ovensa lähtiessään esimerkiksi kotiharjoitteluun. Asiakkaan huonetta ei käytetä muuhun hänen poissa ollessaan. Kaikki yhteiset tilat ovat vapaasti käytettävissä.

Jokaisella on mahdollisuus yksityisyyteen ja itsemääräämisoikeus on meille tärkeä perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Niin lapsia kuin henkilökuntaa kannustetaan tuomaan omia toiveitaan ja tavoitteitaan esiin, joiden pohjalta laadimme yhteisiä tapoja toimia tiloissamme.

Asiakkaiden perheiden ja ystävien vierailut sekä yökyläilyt voidaan järjestää tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.

Pienryhmäkodissa on toimisto- ja neuvotteluhuone henkilökunnan käyttöön.

Teknologiset ratkaisut

Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n toimintaan ei kuulu turva- tai kutsulaitteita. Henkilökunnan turvallisuuteen on kiinnitetty huomioita seuraavin keinoin:

Kiinteistön paloturvallisuudesta ilmoittaa sähköinen palovaroitinjärjestelmä.
Ensisammutusvälineet ovat paloviranomaisten hyväksymiä ja kalustoa huolletaan säännöllisesti.
Kaikki ulko-ovet ovat lukittuna öisin.
Ensiaputarvikkeet ovat helposti saatavilla ja sijainti on kunkin työntekijän tiedossa.
Asiakastietojärjestelmä Nappula ylläpitää ja päivittää järjestelmää omasta toimestaan.
Lääkehoito tapahtuu erillisessä lukitussa tilassa ja lääkkeet ovat lukkojen takana.
Arkistot sijaitsevat kahden lukon takana.
Henkilökunnan henkilökohtaisille tavaroille on lukittu tila.
Jokaisella työntekijällä on omat henkilökohtaiset avaimet yksikköön.
Turvallisuudesta huolehditaan pitämällä henkilökunnan resurssit riittävänä.
Toiminnassa käytettävät autot huolletaan auton oman huoltovälin mukaisesta, ne katsastetaan ajallaan ja renkaat vaihdetaan huollon suositusten mukaisesta.
Pienryhmäkodissa on käytössä erilliset puhelimet ja tietokoneet niin henkilökunnan kuin asiakkaiden käyttöön.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeita koskeva ohjaus ja valvonta siirtyi Valviralta vuoden 2020 alussa Fimealle. Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat.

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden huoltaminen ja valvonta on osa lääkehoidon vastaavien työnkuvaa. He huolehtivat mm. laastareiden ja sidetarpeiden uusimisesta määräajan jälkeen ja käytössä olevien mittareiden toimivuudesta. Muut mahdolliset terveydenhoidon tarvikkeet ovat asiakkaiden henkilökohtaisia tarvikkeita, joiden huolto ja opastus tulee sairaanhoidon palveluiden kautta.

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko matkalta tietojen käsittelyn aloittamisesta, tietojen hävittämiseen.

Noudatamme tietosuojaselosteessamme henkilötietolakia ja palveluntilaajan vaatimia määräyksiä. Määräykset koskevat mm. mitä asiakasta koskevia tietoja palveluntuottaja rekisteriinsä tallentaa, mihin tietoja käytetään ja mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet.

Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.

Palveluntuottajana laadimme sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukaisen tietoturvaan, tietosuojaan ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvän omavalvontasuunnitelman. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaiselle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvän lainsäädännön sekä yksikölle laadittujen asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyvien ohjeiden ja viranomaismääräysten noudattamisen varmistaminen:

Kaikista Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n tuottamista palveluista tehdään päivittäiskirjauksia Nappula-asiakastietojärjestelmään. Sähköinen asiakastietorekisteri on Nappulan asiakastietojärjestelmän palvelimella, jota tuottaa myneva Finland oy. Rekisterin sisältävä palvelin on suojattu palomuuri- ja varmennetekniikoilla. Palvelimelle pääsee vain Sosiaalipalvelut Omataival Oy määrittelemillä laitteilla ja kirjautuminen vaatii henkilökohtaiset tunnistetiedot.

Kaikki asiakirjamerkinnät ohjataan pitämään riittävinä, asianmukaisina ja virheettöminä. Asiakirjoihin ei kerätä tai tallenneta muita kuin asiaan vaikuttavia seikkoja. Kaikki työntekijät perehdytetään kirjaamiseen ja siihen liittyviin määräyksiin. Tarvittaessa koulutetaan lisää ja ylläpidetään hyvää tietosuojaa. Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n johto valvoo kirjaamista ja tietosuojaa.

Asiakkaita tiedotetaan heidän oikeudestaan julkisuuslain mukaisesti saada tietoa heihin kohdistuvista asiakirjoista. Asiakas voi olla eri mieltä tehdyistä merkinnöistä ja vaatia niitä korjattavaksi tai poistettavaksi. Jos asiaosaisen vaatimukseen asiakaskirjassa olevan virheen korjaamisesta ei suostuta, asiakirjoihin merkitään asiakkaan oma näkemys asiasta.

Sähköisessä asioinnissa käytetään riittävän vahvasti suojattua sähköpostia, käytämme hyvinvointialueiden omaa salattua sähköpostia. Kirjallisessa ja sähköisessä toimissa huolehditaan etteivät lähettäjätiedot tai muut yhteystiedot vaaranna perusteettomasti asiakkaan yksityisyyden suojaa ja etteivät ne paljasta asiakkaan henkilökohtaisia oloja koskevia tietoja tai anna aihetta esimerkiksi väärien johtopäätösten tekemiseen.

Videoneuvotteluissa käytetyt yhteydet ovat suojattu palveluntuottajan toimesta (esim. Microsoft Teams), ettei ulkopuolisilla ole mahdollisuutta saada tietoja näiden neuvotteluiden osapuolista tai keskusteluiden tai neuvotteluiden sisällöstä. Samoin huolehditaan myös tiedostojen suojaamisesta, säilyttämisestä ja hävittämisestä määräysten mukaisesti.

Mikäli lastensuojelun asiakirjoista luovutetaan tietoja asiakaslain mukaisesti, asiakirjoihin merkitään se, kenelle tiedot on luovutettu, milloin tiedot on luovutettu, millä perusteella ja missä laajuudessa tietoja on luovutettu.

Sosiaalipalvelut Omataival Oy:ssä laaditut asiakkaita koskevat asiakirjat ovat kunnan (=ostajan/toimeksiantajan) asiakirjoja.

Henkilöstön perehdytyksen yksi osa-alue on henkilötietojen käsittely. Työntekijöiden kanssa käydään läpi miten asiakastietoja käsitellään, kenelle ja milloin niitä voi jakaa. Henkilökuntaa koulutetaan tarpeen mukaan. Tietoturvavastaava Kirsi Rantala kouluttautuu säännöllisesti.

Tietosuojaselosteeseemme voi tutustua nettisivuillamme ja se on nähtävillä omavalvontasuunnitelman liitteenä (Liite 1).

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Omavalvontasuunnitelma toimii toimintamme perustana ja ohjenuorana. Se tarkentuu, muuttuu ja päivittyy palveluiden kehittyessä ja laajentuessa. Omavalvonta muistuttaa palveluntuottajaa palveluiden vastuista ja velvollisuuksista. Siksi sen kehittäminen palautteen ja havaittujen tarpeiden pohjalta on ensisijaisen tärkeää.

Kerätyn palautteen ja riskienhallinnan kautta tulleet kehittämistarpeet tarkastellaan viipymättä. Suunnitelma ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta tehdään kiireellisyyden mukaisesti niin ettei asiasta koidu lisähaittoja. Jos korjaava toimenpide-ehdotus tai -vaatimus on luonteeltaan perustavanlaatuinen, kuullaan Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n johtoa asiasta erikseen, jonka jälkeen asiaan paneudutaan työyhteisössä etsien aiemmasta parempia toimintatapoja.

Pienryhmäkoti Aitolan suunnitellun ohjaus- ja valvontakäynnin jälkeen (kevät 2025) molempien Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n yksiköiden omavalvontasuunnitelmia on muokattu vastaamaan LUVN ohjausryhmän vaatimuksia.

Toiminnassa/omavalvontasuunnitelmassa todetut kehittämistarpeet:

-Riskienhallinta-osion selkeyttäminen, tarkentaminen ja täsmällisemmin yksikköön liittyvien riskien lisääminen. (v.2025)

-Omavalvontasuunnitelman julkisuus, esim.nettisivuille julkaiseminen. Suunnitelmaan aluehallintoviraston yhteystietojen lisääminen. (v.2025)

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Suunnitelman pohja luotu yhdessä Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n johtoryhmä: Elina NousiainenKirsi RantalaMarianne Piltti
Lohja 7.4.2021

Suunnitelma päivitetty Pienryhmäkoti Aitolan tarpeita vastaavaksi yksikön johtaja Annika Riipin ja toiminnanjohtaja Elina Nousiaisen toimesta.
Lohja 27.11.2023

Suunnitelma päivitetty Pienryhmäkoti Aitolan tiimin kommentoinnin perusteella.
Lohja 4.3.2024

Suunnitelma päivitetty Pienryhmäkoti Aitolan vastaava ohjaaja Kirsi Rantalan ja yksikön johtaja Annika Riipin toimesta.
Lohja 10.9.2024

Suunnitelman päivitys: yksikön johtajat Elina Nousiainen ja Annika Riipi LUVN:n ohjaus- ja valvontakäynnin pohjalta.
Lohjalla 14.5.2025

LIITE 1

Sosiaalipalvelut Omataival Oy

TIETOSUOJASELOSTE

25.5.2025

TIETOSUOJASELOSTE

Sosiaalipalvelut Omataival Oy on rekisterinpitäjänä ja henkilötietojen käsittelijänä sitoutunut suojelemaan sen asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden sekä henkilöstön oikeuksia ja turvaamaan henkilötietoja asiaan kuuluvasti. Tässä tietosuojaselosteessa kuvataan, miten ja miksi Sosiaalipalvelut Omataival Oy kerää, käyttää, säilyttää ja suojaa henkilötietoja. Tämä tietosuojaseloste sisältää seuraavat kohdat:

1 Henkilötietorekisterit

2 Suojaus

3 Yksityisyyden suojaan liittyvät oikeudet

4 Evästeiden käyttö

5 Yhteydenotto

6 Tietosuojaselosteen päivittäminen

1 Henkilötietorekisterit

Yhteydenotto rekisteri koskee ihmisiä, jotka ottavat yhteyttä Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n kotisivujen, sosiaalisen median, sähköpostin tai puhelimien välityksellä. Tällöin yhteydenottajan yhteydenottotavasta riippuen henkilötietoja siirtyy Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n sähköpostiin tai puhelimeen. Sosiaalipalvelut Omataival Oy hoitaa yhteydenpidon pyydetyllä tavalla mahdollisimman pian noudattaen salassapitovelvoitetta, jonka jälkeen kaikki henkilötiedot poistetaan tai siirretään sopivampaan henkilötietorekisteriin. Yhteydenotto rekisterin tietoja ei luovuteta Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n ulkopuolelle, pois lukien kotisivujen ja sosiaalisen median pakolliset evästeet, joista enemmän tämän tietosuojaselosteen kohdassa 4 Evästeiden käyttö.

Yhteistyökumppanirekisteri koskee heitä, jotka ovat jatkuvasti yhteistyössä Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n kanssa tai joiden kanssa Sosiaalipalvelut Omataival oy:lla on palvelusopimus. Yhteistyökumppanirekisterissä säilytetään vain välttämättömiä tietoja yhteistyön kannalta, tällaisia tietoja ovat nimi, yhteystiedot ja sopimus. Tietoja yhteistyökumppanirekisteriin saadaan yhteistyötaholta itseltään tai julkisista lähteistä:

*tiedot ovat julkisia (koulut, terveydenhuolto, ym.)

*olemme erikseen pyytäneet suostumuksen

*asiakas/henkilö on itse pyytänyt olla yhteistyössä kanssamme

*meillä on palvelusopimus

Yhteistyökumppanirekisteri on vain henkilöstön käytössä ja noudatamme salassapitovelvoitetta. Tarvittavilta osin asiakkaat voivat ottaa yhteyttä yhteistyökumppaneihin, jos kyseinen taho liittyy heidän asiakassuhteeseensa. Tietoja säilytetään niin kauan kuin niillä on merkitystä yhteistyösuhteen hoitamisen kannalta.

Asiakasrekisteri koskee Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n sijaishuollon, avohuollon ja ammatillisen tukihenkilötoiminnan asiakkaita, heidän tarvittavia läheisverkostoja ja sosiaalitoimen työntekijöitä. Asiakasrekisteriin kerätään asiakastyön kannalta välttämättömät henkilö- ja yhteystiedot. Asiakasrekisterin pitämisessä, tietojen säilytyksessä, luovutuksessa ja rekisteristä poistamisessa noudatetaan salassapito- ja vaitiolovelvoitteita sekä lastensuojelua ohjaavaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. Tarkempia tietoja saat asiakasrekisteriselosteesta, jonka voit pyytää Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n tietosuojavastaavalta – yhteystiedot tämän tietosuojaselosteen kohdassa 5 Yhteydenotto.

Henkilöstöhallinnon rekisteri koskee Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n henkilökuntaa: *vakituisessa työsuhteessa olevia

*sijaisia

*työnhakijoita

*harjoittelussa olevia

*harjoitteluun hakevia opiskelijoita

Tietoja kerätään ja luovutetaan vain työsuhteen tai rekrytoinnin hoitamisen takia – prosesseissa noudatetaan salassapito- ja vaitiolovelvoitteita sekä ajantasaista lainsäädäntöä. Tietoja säilytetään niin kauan kuin niillä on merkitystä työsuhteen hoitamisen kannalta sekä niin kauan kuin lainsäädäntö edellyttää. Työnhakijoiden / harjoitteluun hakevien opiskelijoiden tietoja säilytetään aina rekrytoinnin ollessa käynnissä, jonka jälkeen tiedot poistetaan tai henkilöltä pyydetään suostumus tietojen säilyttämiseen mahdollisen seuraavan rekrytoinnin varalle. Vakituisesta ja sijaistavasta henkilökunnasta kerättävistä tiedoista saat tarkempia tietoja henkilöstöhallinnon rekisteriselosteesta, jonka voit pyytää Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n tietosuojavastaavalta – yhteystiedot tämän tietosuojaselosteen kohdassa 5 Yhteydenotto.

2 Suojaus

Kaikki Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n henkilötietorekisterit on suojattu vahvasti. Käytössämme on asianmukaiset tekniset, organisatoriset ja hallintoon liittyvät turvallisuusmenetelmät, joilla suojaamme hallussamme olevia tietoja väärinkäytön, katoamisen, luovuttamisen, muutosten ja tuhoamisen varalta. Huolehdimme myös aina siitä, että yhteistyöverkostomme noudattavat ajantasaisia tietosuojakäytäntöjä sekä salassapito- ja vaitiolovelvoitteita. Tietoja ei siirretä EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. Lisätietoja suojausprosesseista ja tietoturvakäytännöistä saa pyydettäessä Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n tietosuojavastaavalta – yhteystiedot tämän tietosuojaselosteen kohdassa 5 Yhteydenotto. Huomioithan, ettemme tietoturvasyistä voi pääsääntöisesti kertoa yksityiskohtaisia prosessikuvauksia.

3 Yksityisyyden suojaan liittyvät oikeudet

Asiakkaalla/henkilöllä on oikeus nähdä itsestään kerätyt tiedot. Oikeutta nähdä tiedot voidaan rajoittaa lainsäädännön puitteissa erikoistapauksissa liittyen esimerkiksi asiakkaan lastensuojelulain mukaisiin rajoitustoimenpiteisiin tai tiedonsaantioikeuden rajauksen vuoksi.

Asiakkaalla/henkilöllä on oikeus pyytää korjausta virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin. Asiakkaalla/henkilöllä on myös oikeus pyytää tietojen käytön rajoittamista, poistamista kokonaan tai peruuttaa antamansa suostumukset. Tietojen poistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi, jos asiakas/henkilö on sellaisessa asiakassuhteessa Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n kanssa, joka perustuu lastensuojelua ohjaavaan lainsäädäntöön. Myöskään aktiivisessa työsuhteessa tai yhteistyösuhteessa olevat tahot eivät voi pyytää kokonaan tietojensa poistamista, ellei kyseessä ole yhteistyön päättäminen.

Asiakkaalla/henkilöllä on oikeus kieltää henkilötietojen käsittely suoramarkkinointitarkoituksiin ja suoramarkkinointiin liittyvään profilointiin. Emme tee suoramarkkinointia tai profilointia – tiedotamme kylläkin ajankohtaisista asioista yhteistyöverkostoja sekä asiakkaitamme. Näistä tiedotteista voi kieltäytyä, ellei kyse ole sellaisesta tiedotuksesta, joka voisi vaikuttaa asiakkuuteen tai yhteistyön jatkuvuuteen.

Asiakkaalla/henkilöllä on oikeus tietojen siirrettävyyteen. Tiedot voidaan myös siirtää Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n toiselle rekisterinpitäjälle, mikäli asiakas/henkilö on antanut suostumuksensa ja se on turvallista, laillista sekä teknisesti mahdollista.

Asiakkaan/henkilön tulee esittää edellä mainittujen oikeuksien toteuttamista koskeva pyyntö tämän tietosuojaselosteen 5 Yhteydenotto -kohdan mukaisesti. Sosiaalipalvelut Omataival Oy voi pyytää tarkentamaan pyyntöä kirjallisesti ja varmentamaan henkilöllisyyden ennen pyynnön käsittelemistä. Sosiaalipalvelut Omataival Oy voi kieltäytyä pyynnön toteuttamisesta tietyissä tapauksissa lainsäädännön nojalla.

4 Evästeiden käyttö

Sosiaalipalvelut Omataival Oy tulee olemaan Facebookissa sekä Instagramissa. Sosiaalipalvelut Omataival Oy tulee hyväksymään kyseisten tahojen ehdot, evästeet ja tietosuojakäytännöt.

Sosiaalipalvelut Omataival Oy:n kotisivut tulevat olemaan WordPress.com tarjoamalla pohjalla. WordPress.com on sitoutunut EU:n tietosuoja-asetukseen (GDPR). Toimiakseen WordPress.com käyttää evästeitä (”cookies”). WordPress.com evästeet ja niiden käyttötarkoitus on eritelty heidän tietosuojaselosteessa. Sosiaalipalvelut Omataival Oy ei käytä muita evästeitä, selaamalla kotisivujamme käyttäjä hyväksyy WordPress.com evästeiden käytön.

5 Yhteydenotto

Kaikissa kysymyksissä, rekistereihin liittyvissä pyynnöissä tai palauteessa esim. tästä tietosuojaselosteesta, asiakas/henkilö voi olla yhteydessä tietosuojavastaavaan puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse rekisterinpitäjän postiosoitteeseen.

Rekisterinpitäjä

Sosiaalipalvelut Omataival Oy

Maistraatinkatu 5 B 51

00240 Helsinki

Yhteyshenkilö

Kirsi Rantala, tietosuojavastaava

kirsi.rantala@omataival.fi

Valittaminen

Voit myös tehdä valituksen tai ottaa yhteyttä tietosuojaviranomaiseen: http://www.tietosuoja.fi.

6 Muutokset tietosuojaselosteeseen

Tätä tietosuojaselostetta päivitetään tarvittaessa ja päivitystarvetta seurataan säännöllisesti.

Viimeisin päivitys 25.5.2025.

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

3.1 TOIMINTA-AJATUS

3.2 ARVOT

3.3 TOIMINTAPERIAATTEET

4 OMAVALVONNAN RISKIENHALLINTA

4.1 RISKIENHALLINTA

4.2 RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN

4.3 RISKIENHALLINNAN SUUNNITELMAT JA TOIMINTAOHJEET

4.4 RISKIEN JA ESILLE TULLEIDEN EPÄKOHTIEN KÄSITTELEMINEN

4.5 LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALVONNASTA 741/2023 JA SOSIAALIHUOLTOLAIN 48 §:N MUKAINEN ILMOITUSVELVOLLISUUS

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

5.1 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI

5.2 ASIAKASSUUNNITELMA (LSL 30 §)

5.3 HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA (LSL 30a §) SIJAISHUOLLOSSA

5.4 ASIAKKAAN KOHTELU, ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN

5.5 ASIAKKAAN OSALLISUUS

5.6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

6.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA

6.2 RAVITSEMUS

6.3. HYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA INFEKTIOIDEN TORJUNTA

6.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

6.5 LÄÄKEHOITO

6.6 MONIALAINEN YHTEISTYÖ

7 ASIAKASTURVALLISUUS

7.1 YHTEISTYÖ TURVALLISUUDESTA VASTAAVIEN VIRANOMAISTEN JA TOIMIJOIDEN KANSSA

7.2 HENKILÖSTÖ

7.3 TOIMITILAT

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Jaa: